Kehityksellä kohti kestävämpää tulevaisuutta – päästövähennyslaskelma muutoksen työkaluksi

Viime vuodet ovat olleet KVL-Tekniikassa kehityksen vuosia. Kehityshankkeet kohdistuvat muun muassa työturvallisuuteen, henkilöstön osaamiseen ja kestävään kehitykseen. Lue, millaisia muutoksia KVL:ssä on tehty!

KVL-Tekniikka päästövähennyslaskelma

Kestävien toteutusten kumppanisi – näin kuuluu KVL-Tekniikan arvolupaus. Kestävä rakentaminen onkin avainasemassa, kun rakennetaan kestävää tulevaisuutta.

– Kaukolämpörakentamisen asiantuntijoina olemme mukana varmistamassa energian toimitusvarmuutta yhdessä asiakkaidemme, energiayritysten, kanssa, sanoo Jatta Sahramies, KVL-Tekniikan projektikoordinaattori.

Kaukolämpöverkostolla mahdollistetaan esimerkiksi uusien biolämpölaitosten käyttöönotto. Vuonna 2022 KVL toimitti 10 kilometrin osuuden Helenin kaukolämpöprojektiin, minkä ansiosta Helenin uusi biolämpölaitos on tuottanut biomassalla lämpöä kaukolämpöverkkoon viime joulukuusta alkaen.

– Ratarakentamisen saralla olemme mukana radan parannustöissä, joilla tavoitellaan energiatehokkuutta sekä panostetaan julkisen liikenteen toimivuuteen lisäämällä sen saavutettavuutta ja houkuttelevuutta. Etunamme on myös se, että pystymme tarjoamaan kokonaisurakointia aina maanrakennustöistä putkiasennuksiin ja siitä viimeistelytöihin ja asfaltointiin. Näin koko rakentamisen kaari pysyy yksissä käsissä, jolloin toimintaa on helpompi arvioida ja kehittää.

Jatta Sahramies
Jatta tuo kestävän kehityksen oppeja KVL:n projektitoimintajärjestelmään.

Päästövähennyslaskelmasta suuntaa

Jatta suorittaa ympäristöalan erikoisammattitutkintoa Suomen ympäristöopisto Syklissä. Tutkinnossaan hän on painottunut laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen osaamisalaan. KVL:ssä tunnistettiin aiheen merkitys, ja haluttiin tukea opiskelua.

– Osana tutkintoa olen vienyt eteenpäin projektitoimintajärjestelmämme uudistamista sekä kestävän kehityksen mukaista toimintaamme KVL:ssä aloittamalla muun muassa päästövähennyslaskennan, Jatta kertoo.

– Olemme halunneet tunnistaa, mikä meillä on merkittävin päästöjen aiheuttaja ja mitä voimme sille tehdä. Infrarakentamisessa merkittävä osa päästöistä tulee kiviaineksista, niiden tuotannosta ja kuljetuksesta, ja niin meilläkin. Kartoituksen tuloksena selkeästi suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde KVL:llä ovat polttoaineet, Jatta selittää.

Tekemällä päästövähennyslaskeman vuosittain pystymme seuraamaan, onko tekemillämme toimilla ollut vaikutusta hiilijalanjälkeemme.

Vuonna 2023 KVL:ssä on ryhdytty tarkemmalla tasolla seuraamaan polttoaineiden kulutusta ja ajoneuvojen käyttöä.

– Aiomme vaikuttaa polttoaineenkulutukseen optimoimalla kuljetuksia, kouluttamalla henkilöstöä taloudelliseen ajotapaan ja suosimalla investoinneissa vähäpäästöistä kalustoa.

Seurannan avuksi on otettu vuosittaiset päästövähennyslaskelmat. Ensimmäinen laskelma laskettiin vuodelta 2021. Vuosien 2021 ja 2022 laskelmat ovat suuntaa-antavia, sillä vuonna 2023 uusia, päästöjä vähentäviä toimenpiteitä on otettu ensi kerran käyttöön.

– Tekemällä päästövähennyslaskeman vuosittain pystymme seuraamaan, onko tekemillämme toimilla ollut vaikutusta hiilijalanjälkeemme. Ensimmäistä kertaa näemme tämän keväällä 2024, kun olemme saaneet laskettua vuoden 2023 tuloksen ja voimme verrata sitä vuoden 2022 tulokseen.

Jatta kertoo, että KVL:n laskelmassa hiilidioksidipäästöt suhteutetaan tehtyyn työmäärään eli työtunteihin.

– Vertaamme päästöjä tehtyihin työtunteihin, koska työn määrä on joka vuosi erilainen sen mukaan, millaisia urakoita toteutamme.

Kehityksen kausi

Vuonna 2022 KVL:ssä käärittiin hihat.

– Vuonna 2022 aloitimme useita kehityshankkeita, joita olemme jatkaneet ja ottaneet käyttöön tänä vuonna, Jatta selittää.

Kehitystä on kohdennettu viestintään, työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen, toiminnanohjausjärjestelmän ja projektitoiminnan kehitykseen sekä johtamisen ja osaamisen kehitykseen – esimerkiksi toteuttamalla organisaatiouudistus, joka toi selkeyttä vastuisiin ja toimintatapoihin.

– Kehitystä on määrätietoisesti vienyt eteenpäin henkilöstö- ja kehitysjohtaja Minna Visakorpi. Meillä on aloittanut myös laatu- ja turvallisuuspäällikkö Annika Nykänen.

– Lisäksi olemme päivittämässä toimintakäsikirjaamme. Emme halua käsitellä ympäristönhallintaa erillisenä kokonaisuutena, vaan istuttaa sen suoraan käytännön toimintaamme.

Ympäristö onkin aina läsnä työmailla.

Ratatöitä tehdään luonnon helmassa.

– Tavoitteenamme on jätemäärän vähentäminen panostamalla kierrätykseen ja käyttämällä materiaaleja tehokkaasti, materiaalihukkaa pienentäen. Olemme hakeneet ympäristöjärjestelmällemme Rala-ympäristösertifikaatin, koska olemme halunneet sitä kautta vahvistuksen sille, että suuntamme on oikea, Jatta summaa.

Vastuullisuutta vaaditaan myös materiaalitoimittajilta ja alihankkijoilta.

Jatta muistuttaa, että kestävä kehitys ei ole pelkkää ekologista vastuuta; on myös taloudellista vastuuta ja sosiaalista ja kulttuurista vastuuta.

– Konsernimme työllistää lähes 200 henkilöä. Meille on tärkeää henkilöstömme hyvinvointi. Arvostamme henkilökuntamme osaamista ja olemme tasa-arvoinen työpaikka, jossa on tasapuoliset etuudet, nollatoleranssi syrjintään ja häirintään sekä kilpailukykyiset palkat. Teemme oppilaitosyhteistyötä ja työllistämme nuoria. Urakoimme ympäri maan ja pyrimme käyttämään aina paikallista tuotantoa ja toimijoita. Asiakkaillemme tarjoamme laadukasta palvelua ja reilua hinnoittelua. Kestävään kehitykseen liittyy siis monia ulottuvuuksia, Jatta kertoo.

Kestävämpiä ratkaisuja yhdessä

Haasteensa hiilijalanjäljen pienentämiseen tuo kova hintakilpailu. Siirtyminen uusiutuvaan dieseliin ja vähähiilisiin materiaaleihin lisää kustannuksia.

– Urakat voitetaan tarjouskilpailuiden perusteella ja voittaja on yleensä se, kenellä on halvin hinta, Jatta selittää.

– Suurin vaikutus on asiakkailla, sillä asiakkaat voivat vaatia urakoitsijoilta esimerkiksi uusiutuvan dieselin käyttöä koneissaan. Silloin kaikkien tarjouskilpailuihin osallistuvien on otettava kustannus huomioon, hän jatkaa.

Vastuullisesti toimiminen ei Jatan mukaan vaadi, että yritysten pitäisi keksiä toimia itse, vaan monet tahot tarjoavat ohjeita ja toimintatapoja, joilla asioita voi edistää. Esimerkiksi Rakennusteollisuus RT:n yhdessä ympäristöministeriön kanssa julkaisema vähähiilisyyden tiekartta on yritysten apuna.

– Oppia voi ottaa myös toisilta yrityksiltä, kuten esimerkiksi Rudukselta. Heillä on mielenkiintoisia hankkeita tehdä vanhoista soranottoalueistaan paahdeympäristöjä, joissa on hyönteishotelleja, ympäristöpolkuja ja lintujen pesintäpaikkoja! Jatta kertoo.

Omalta osaltaan KVL aikoo olla aktiivisesti mukana edistämässä ekologista siirtymää.

– Halumme on olla ketterä toimija, joka uudistaa toiminteitaan jatkuvasti. Kestävässä kehityksessä pääpainomme on henkilöstön hyvinvoinnissa, osaamisessa ja kouluttamisessa. Kun yksilön valinnat ja arvot vastaavat yrityksen arvoja, on muutos helpompi toteuttaa.

Kerromme mielellämme lisää KVL-Tekniikan tavasta toimia. Tutustu palveluihimme tai jätä meille yhteydenottopyyntö.

Jaa tämä sivu