10 kilometriä lämmönsiirtoa – Helenin kaukolämpöprojektissa pilotoitiin robottihitsausteknologiaa
KVL-Tekniikka toimitti 10 kilometrin lämmönsiirtoyhteyden Helenin massiiviseen kaukolämpöprojektiin. Kaukolämpöputkien hitsaus kesti puolitoista vuotta.
Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen on rakennuttamassa uuden, Vuosaaressa sijaitsevan biolämpölaitoksen, josta siirretään lämpöä asiakkaille liki 25 kilometrin matkalta, Helsingin keskustan tuntumaan asti. Vuosaaren biolämpölaitos rakentuu suunnitelmien mukaisesti lämmityskaudelle 2022–2023.
– Tämä massiivinen, kapasiteetiltaan noin 250 megawatin yhteys vahvistaa Helenin lämmönsiirtokykyä ja mahdollistaa Vuosaaren uuden biolämpölaitosprojektin käyttöönoton. Tällä varmistamme osaksi onnistumisemme vihreässä siirtymässä, sanoo Lauri Utriainen, Head of Energy Platform Heleniltä.
Kaukolämpöputkien hitsaus – puolentoista vuoden projekti
Yhteys rakennettiin niin sanotusti konepellin alla piilossa, eli se ei ole näkynyt katukuvassa juuri millään lailla. Lämmönsiirtoyhteys on rakennettu Helsingin alla kaupungin halki kulkevaan, eri toimijoiden yhteiskäytössä olevaan energiatunneliin. 1990-luvulla käyttöön otetussa tunnelissa kulkee jo vanhastaan yksi kaukolämmön siirtolinja, ja uusi linja on rakennettu fyysisesti sen päälle.
KVL-Tekniikka valikoitui kilpailutuksen perusteella toimittamaan lämmönsiirtoyhteydestä noin 10 kilometrin osuuden, Vuosaaresta Pukinmäkeen saakka. Hitsaustyöprojekti kesti puolitoista vuotta, ja se luovutettiin asiakkaalle heinäkuun lopussa vuonna 2022.
– Käytännössähän rakensimme putkea yhteensä 20 kilometriä, koska kaukolämmössä tarvitaan lämpimälle vedelle menoputki ja jäähtyneelle paluuputki, KVL-Tekniikan toimitusjohtaja Jukka Pykäläinen toteaa.
Maanalaisia haasteita
Kun tunneliin pääsee vain tietyistä kohdista ja liikenne voi kulkea kerrallaan vain yhteen suuntaan, täytyi projektinhallinta miettiä tarkkaan, jotta kuljetukset ja varsinainen työnteko onnistuttiin limittämään. Projekti oli aikataulutettu tiukasti.
– Lämmönsiirtoyhteyden tuli olla valmis ennen biolämpölaitoksen kuumakoetusvaihetta, jotta biolämpölaitoksen tuottama teho saadaan siirrettyä kaukolämpöverkkoon, ja biolämpölaitos saadaan otettua käyttöön lämmityskauden 2022-2023 aikana. Aikataulu ei olisi sallinut tunninkaan myöhästymistä. Täytyy kiittää KVL-Tekniikkaa siitä, että heidän toimituksensa valmistui jopa hiukan etuajassa, Utriainen kehaisee.
Nyt toimittiin maan alla, mikä nosti vaikeuskerrointa entisestään.
Siirtoyhteyden mittakaavasta kertoo paljon käytettyjen komponenttien kokoluokka: rakentamisessa käytetään 5000 kilon painoisia, 18 metriä pitkiä putkia, jotka ovat halkaisijaltaan metrin, eli jopa kaksi kertaa suuremmat kuin tavanomaiset kaupungissa kulkevat kaukolämpöputket. Kaukolämpöputkien hitsaus ei siis ole ainoa vaativa osuus projektissa.
– Tällaisten kappaleiden siirtäminen ja paikalleen nostaminen on jo maan päälläkin haastavaa, mutta nyt toimittiin maan alla, mikä nosti vaikeuskerrointa entisestään. Kehitimme projektia varten räätälöidyn, nosturilla varustetun ajoneuvoyhdistelmän, jonka avulla putket saatiin kuljetettua maan päältä tunneliin ja nostettua ne lavetilta putkikannakkeiden päälle, Pykäläinen kertoo.
Myös paloturvallisuuteen kiinnitettiin luonnollisesti erityistä huomiota.
Kaukolämpöputkien hitsaus: uusien teknologioiden pilotointia
Kun tehdään poikkeuksellisia asioita, kannattaa käyttää tilaisuus hyväksi uusien asioiden testaamisessa. Projektissa testattiin muun muassa erilaisia hitsauslaitteita, joita optimoitiin suuren kokoluokan putkissa käytettyihin teräslaatuihin ja hitsauksessa käytettyihin lisäaineisiin.
Helenin projektissa pilotoitiin kaukolämpöputkien hitsauksessa ensimmäistä kertaa myös robottiavusteista hitsaamista.
– Koneistettujen hitsaussaumojen tekeminen eli robottien avulla hitsaaminen soveltuu parhaiten suoriin saumoihin, joissa ei tarvita paljoa pysty- tai vaakasuuntaisia heittoja. Mutta kokonaan robotit eivät tämän pilotoinnin tuloksena tule koskaan ammattitaitoisia hitsareita korvaamaan, Utriainen summaa.
Maskit käytössä – mutta ei vain koronan vuoksi
Yksi maanalaisen työskentelyn erikoisuuksista on luonnonsäteilyn eli radonin huomioon ottaminen.
– Projektimme oli historian ensimmäinen, johon on haettu STUK:lta luonnonsäteilyyn kohdistuvaa turvallisuuslupaa, kertoo Utriainen.
Jos radonsäteily ylittää tietyn raja-arvon, lainsäädäntö velvoittaa rakennuttajan, eli tässä projektissa Helenin, ryhtymään toimenpiteisiin.
– Korona-aikana tutuksi tulleet FFP2-maskit suodattavat myös radonsäteilyaltistumaa, joten niiden käyttöön oli tässä projektissa tuplasyyt, Utriainen kertoo.
Vuosaaren biolämpölaitos rakentuu suunnitelmien mukaisesti lämmityskaudelle 2022–2023. Lämpöteholtaan noin 260 megawatin laitos käyttää polttoaineenaan alkuperäsertifioitua metsähaketta ja sillä on valmius hyödyntää myös muita biopolttoaineita.
Kaukolämpöputkien hitsaus suunnitelmissa? Kerromme mielellämme lisää. Tutustu palveluihimme ja jätä meille yhteydenottopyyntö.
