Miksi työkykyä kannattaa johtaa? KVL:n esihenkilöt Ilmarisen opissa
KVL-Tekniikassa on viimeisen vuoden aikana kehitetty johtamista organisaatiomuutoksen vuoksi. Esihenkilötyötä on haluttu tuoda lähemmäksi työntekijää, ja esihenkilöt ovat olleet monella tapaa uuden edessä. Niinpä KVL-Tekniikka haluaa tarjota esihenkilöilleen parhaat mahdollisuudet selviytyä uusissa, muuttuneissa rooleissaan.
Iloksemme tässä meitä tukee eläkevakuutusyhtiömme Ilmarinen, josta löytyy tutkittuun tietoon perustuvaa osaamista työkyvyttömyysriskien hallinnasta. KVL-Tekniikan henkilöstö- ja kehitysjohtaja Minna Visakorven mukaan eläkevakuutusyhtiön rooli yrityksen kumppanina on moninainen.
”Koulutukset tuovat lisäarvoa yhteistyölle.”
– Parasta yhteistyössä on mielestäni, että saa sparrailukaverin henkilöstöön ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Meidän tukenamme on ollut Ilmarisen Tampereen alueen asiakaspäällikkö Pekka Laaksonen. Koulutukset tuovat lisäarvoa yhteistyölle, Visakorpi tuumaa.
Joulukuun esihenkilöpäiville saammekin Ilmariselta vierailevan kouluttajan. Jaana Pakka pitää Tampereen toimistollamme projektipäälliköille, työnjohtajille ja hallinnon henkilöstölle koulutuksen työkyvyn johtamisesta. ”Johda työtä ja työkykyä varhain – Ota puheeksi”, kuuluu session otsikko.
– Haluamme luoda aitoa vuorovaikutusta esihenkilön ja työntekijän välille arkeen. Henkilöstölle tehdyssä työvirekyselyssä nousi esille palautteen vähäisyys, ja esimiehet kokivat palautteen antamisen hankalana, sanoo Visakorpi.
Organisaation sisäisten muutosten lisäksi myös mediassa viime aikoina esillä olleet rakennusalan suhdanteet ovat osaltaan voineet luoda epävarmuutta.
– Halusimme tähän vastapainoksi välittämistä ja läsnäoloa, Visakorpi toteaa.
Lue myös: Kehityksellä kohti kestävämpää tulevaisuutta – päästövähennyslaskelma muutoksen työkaluksi
Hyvä työkyky lisää tuottavuutta ja tyytyväisyyttä
Kolmetuntisen koulutuksen aikana käymme runsaasti aktiivista keskustelua, ja esihenkilöt saavat hyviä eväitä ja uusia näkökulmia omaan johtamistyöhönsä. Käsittelemme Pakan johdatuksella muun muassa arjen esihenkilötyötä, haasteellisia arjen tilanteita, työkykyä ja sen johtamista sekä KVL:n varhaisen tuen mallia.
Pakka selittää työkyvyn seuraavasti: se on ihmisen kykyä tehdä työtä ja ansaita elantonsa. Työkyvyn voi nähdä myös henkilöstön voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Kuulostaa varsin simppeliltä.
Työkyvyllä on kuitenkin monenlaisia vaikutuksia työyhteisössä. Sairauspoissaolot aiheuttavat kustannuksia ja lisäävät toisten työntekijöiden ja esihenkilöiden työpainetta. Työkyvyttömyyseläkkeellä häviävät Pakan mukaan sekä työnantaja että työntekijä. Toisaalta hyvä työkyky lisää tuottavuutta. Työkykyyn kannattaa siis kiinnittää johtamisessa ja arjen esihenkilötyössä huomiota.
Pakan mukaan työkykyä voivat nakertaa esimerkiksi työntekijän omat asenteet, riittämätön perehdytys tai työn huono organisointi. Kuinka sitten edistää työntekijöiden hyvää työkykyä arjen esihenkilötyössä?
Aiheesta herää monipuolista keskustelua. Hyvä arjen esihenkilötyö on paikallaolijoiden mielestä ihmisten lukemista, selkeyttä, sitä, että uskaltaa ottaa vaikeatkin asiat puheeksi, on kannustava ja kiinnostunut, inhimillinen ja arvostava, on läsnä.
– Esihenkilö antaa suunnan ja on saatavilla, Pakka kiteyttää keskustelun jälkeen.
Rohkeutta puuttua
Lopuksi pohdimme, mitä koulutuksesta jäi käteen. Useampi esihenkilö kommentoi, että sairauspoissaolojen määrän ja kustannusten näkeminen oli silmiä avaavaa. Moni on saanut myös hyödyllisiä työkaluja ja muistutuksia sekä arkisempiin että haastavampiin vuorovaikutustilanteisiin.
Etenkin palautteenanto ja puheeksi ottaminen ovat jääneet monen mieleen, ja koulutus tuntuu yleisen mielipiteen mukaan antaneen näihin tilanteisiin rohkeutta. Keskustelussa esiin nousevat esimerkiksi haastavien puheeksiottotilanteiden dokumentointi ja palautteen vuorovaikutteisuus. Työntekijöiden kanssa keskusteltuihin asioihin olisi hyvä palata ja seurata tilannetta jatkossa. Hyvänä muistutuksena esihenkilöt kokevat myös sen, että on olemassa asia- tai ihmiskeskeisiä ihmisiä, joita tulisi käsitellä hieman eri tavoin. Pakka kannustaa esihenkilöitä tunnustelemaan omia tiimiläisiään ja luottamaan omaan intuitioon palautetta antaessa. Esihenkilö voi myös aina konsultoida omaa esihenkilöään ennen vaikeaa keskustelua – unohtamatta positiivisen palautteen tärkeyttä!
– Koulutus oli käytännönläheinen ja herätti paljon keskustelua. Jokaiselle jäi varmasti olo, että osaan tämän kunhan vain uskallan yrittää, Minna Visakorpi toteaa päivän päätteeksi.
Mitä kouluttajalle itselleen jäi mieleen aamupäivästä KVL-Tekniikan kanssa?
– Hienoa, miten olette olleet läsnä tässä tilanteessa. On ollut mukava käydä asioita läpi, kun olette kommentoineet, kertoneet ja kysyneet. Kun on mukavaa olla kouluttamassa, se kertoo, että on mukava porukka, Pakka sanoo hymyillen.
Kerromme mielellämme lisää KVL-Tekniikan tavasta toimia. Tutustu palveluihimme tai jätä meille yhteydenottopyyntö.
